Vähähiilinen rakentaminen onnistuu yhteistyöllä

Skanskan ympäristöpäällikkö Laura Eklundin mukaan vähähiilisestä rakentamisesta on tulossa ehdoton edellytys liiketoiminnalle. Pihla Group haluaa auttaa Skanskaa saavuttamaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa. 

Teksti: Matti Välimäki 

Skanskan päämääränä on olla mukana rakentamassa parempaa yhteiskuntaa, ja se tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä. Välitavoitteena on puolittaa omaperusteisten kohteiden päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta.  

– Skanska on arvoperustainen yritys. Haluamme tehdä osamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Alan teoilla on myös suuri merkitys, koska kolmasosa päästöistä aiheutuu rakennetusta ympäristöstä, Skanskan ympäristöpäällikkö Laura Eklund kertoo. Hän lisää, että Skanskan ilmastotavoitteet ovat tiedeyhteisön SBTi -aloitteen (Science Based Target Initiative) hyväksymiä ja linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. 

Eklund mainitsee, että myös asiakkaat odottavat rakennusliikkeiltä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lisäksi kiristyvä lainsäädäntö ohjaa alaa samaan suuntaan. 

”Tulevaisuuden suunta on selvä. Mikäli rakennusliike ei pysty rakentamaan vähähiilisesti, se ei pysty pian rakentamaan lainkaan.” 

– Laura Eklund, Skanskan ympäristöpäällikkö

– Tulevaisuuden suunta on selvä. Mikäli rakennusliike ei pysty rakentamaan vähähiilisesti, se ei pysty pian rakentamaan lainkaan. 

Skanska edellyttää myös materiaalitoimittajiltaan vastuullisuutta ja vähähiilisten ratkaisujen edistämistä. 

Vähähiilinen rakentaminen vaatii laaja-alaisuutta 

Skanska edistää ilmastotavoitteitaan laajalla rintamalla. Käytännön työkaluihin kuuluu esimerkiksi vuosittain päivitettävä hiilitiekartta. 

Vähähiilisessä rakentamisessa huomio kiinnittyy niin energiaan, materiaaleihin kuin erilaisiin rakentamisen käytäntöihinkin. 

– Suuri vaikutus on rakennuksen energiaratkaisuilla ja energiatehokkuudella, sillä merkittävä osa päästöistä syntyy rakennuksen käytön aikana. Rakennusmateriaalien päästöillä on kuitenkin koko ajan suurempi painoarvo, kun energiasektori vähähiilistyy. Päästöjen kannalta merkityksellisimmät materiaalit ovat ennen kaikkea betoni ja teräs eli massat, joita rakennuksessa on eniten. Tämän jälkeen tulevat muut materiaalit, muun muassa ikkunat ja ovet. 

Eklundin mukaan tärkeää on myös optimointi ja mitoitus – se, että materiaalien käyttö on mahdollisimman tarkoituksenmukaista.  

Hänen mukaansa vähähiilisen rakentamisen tulee olla läsnä jokaisen skanskalaisen arjen työssä: 

– Vaadimme esimerkiksi alueyksiköiltämme, että ne etsivät ja tarjoavat kaikissa hankkeissaan päästövähennyskeinoja. Seuraamme, että tämä toteutuu. 

Tiedolla, ei markkinapuheilla eikä mutulla 

Tuotteiden ympäristöselosteet eli EPD:t auttavat rakennusliikkeitä tekemään vastuullisia materiaalivalintoja. Pihla Groupilla on tuotteistaan kattavat EPD:t. 

– Ympäristöselosteiden avulla voimme vertailla tuotteita luotettavasti keskenään. Pystymme tekemään päätöksiä faktojen eikä markkinointipuheiden perusteella, Eklund mainitsee. 

Hänen mukaansa on valitettavaa, ettei kaikista rakennustuotteista ole vielä saatavilla ympäristöselosteita. Ilmastotyössä tiedon merkitys korostuu muutenkin.  

– Tietoa tarvitaan paljon lisää, myös esimerkiksi ratkaisujen vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen. Tieto tuotteista ja vastuullisuusnäkökulma pitää myös saada kulkemaan entistä paremmin alan eri toimijoille. 

Skanska ja Pihla Group ovat tehneet jo pitkään läheistä yhteistyötä. 

– Yhteistyö tarkoittaa myös sitä, että istumme säännöllisesti yhteisen pöydän ääreen. Me kerromme rakennusliikkeen toiveista ja Pihla Group kertoo olemassa olevista ratkaisuista ja kehitteillä olevista tuotteista. 

Eklund kertoo, että Skanska pystyy tarjoamaan kehitystyötä tekeville toimittajille myös esimerkiksi pilottikohteita. 

– Olemme mielellämme mukana erilaisissa projekteissa, jo alusta lähtien. 

Vähähiilisyys mukaan standardituotteisiin 

Vähähiilistä rakentamista jarruttaa tietenkin osaltaan tuttu tekijä: raha. Vähähiilinen tuote on usein, mutta ei toki aina, kalliimpi vaihtoehto. 

– Pyydämme nykyään usein tarjouksen sekä perus- että vähähiiliselle ratkaisulle. Koko alalle olisi tärkeää, että vähähiilisyys saataisiin mukaan jo standardituotteisiin. Silloin niitä voitaisiin valita ilman lisäkustannuksia myös sellaisiin hankkeisiin, joissa ympäristövastuullisuus ei ole vielä niin korkealla prioriteetilla. Tämä on erityisen hyvä juttu silloin, kun vähähiilisellä ratkaisulla ei ole takaisinmaksuaikaa kuten energiaratkaisuilla. 

Eklund onkin iloinen esimerkiksi PihlaPROn kolmilasisesta avattavasta ikkunasta, jossa kierrätyslasista valmistettua vähähiilistä lasia on käytetty vakioratkaisuna ulkolasina.

Pihla Groupin teollinen liiketoimintajohtaja Minna Keränen kertoo, että he toivat viime vuonna vähähiilisen lasin vakioratkaisuna kolmilasisen avattavan ikkunan ulkopuitteen lasiin (tavalliset 4 mm ja 6 mm float-lasit). 

Vähähiilisen lasin avulla avattavan ikkunan hiilidioksidipäästöt tippuivat reilusti. Ikkunan alumiiniosiin voi lisäksi valita vakioalumiinin sijaan vähähiilisen kierrätetyn alumiinin.  

– Kun vastaavan suomalaisen keskivertoikkunan hiilijalanjälki on noin 90 kg, meillä vähähiilisellä lasilla se on nyt 62 kg. 

Mikäli ikkuna varustetaan vielä vähähiilisellä kierrätettävällä alumiinilla, päästään lukemaan 50 kg CO2 – alhaisimpaan, mitä markkinoilta löytyy. 

– Tulevaisuudessa, kun kierrätetyn lasin saatavuus paranee, sitä ryhdytään käyttämään myös ikkunan muissa lasikerroksissa, kiinteissä ikkunoissa ja ovissa, Keränen sanoo.  

Tavoitteena nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä 

Minna Keräsen mukaan Pihla Group haluaa tarjota vähähiilisiä, pitkäikäisiä ja mahdollisimman hyvin kierrätettäviä tuotteita, joiden avulla voi rakentaa energiatehokkaita taloja. Isona toimijana sillä on myös hyvät mahdollisuudet tuotekehitykseen, vanhojen ratkaisujen parantamiseen ja uusien innovoimiseen: 

– Käytössämme on oma tuotekehitysosasto sekä alaan erikoistuneita insinöörejä. 

Osana emoyhtiö Inwidoa Pihla Group on sitoutunut saavuttamaan nettonollapäästöt koko tuotantonsa arvoketjussa vuoteen 2050 mennessä. Lyhyen aikavälin tavoitteena on vähentää vuoden 2022 oman toiminnan kasvihuonepäästöjä 42 % vuoteen 2030 mennessä ja arvoketjun epäsuoria kasvihuonepäästöjä 25 % samassa ajassa. Kuten Skanskan, myös Pihla Groupin ilmastotavoitteet perustuvat tiedeyhteisön SBTi-aloitteeseen ja on hyväksytty SBTi -aloitteen toimesta.  

Myös Keränen on tyytyväinen Skanskan ja Pihla Groupin väliseen yhteistyöhön: 

– Skanska on meille tärkeä, pitkäaikainen yhteistyökumppani. Kehitymme ja sparraamme yhdessä toinen toistamme eteenpäin. Me yritämme osaltamme ikkuna- ja oviratkaisuillamme auttaa Skanskaa saavuttamaan omat ympäristötavoitteensa. Meillä on yhteinen hyvä päämäärä.