PihlaPROn laadun takana tarkkaan hiotut prosessit ja jatkuva kehittyminen

PihlaPROn Eskolan tehtaalla kehitetään laatua ja laadunvalvontaa jatkuvasti. Tehtaan toiminta, toimitusvarmuus ja laatu onkin PihlaPROn suuri ylpeydenaihe.

”Laadun johtamisessa tärkeää on ottaa ihmiset huomioon, käydä jatkuvaa vuoropuhelua ja kuunnella ”, Eskolan laatuvastaava Marko Saarikoski kertoo.

Moni asia saadaan eteenpäin pelkästään työntekijöiden palautteen perusteella. Tuotannossa läsnä oleminen on avainasemassa laadun kehittämisen kannalta. Marko on läsnä viikkopalavereissa ja tuttu kasvo tuotannossa – palaute annetaan hänelle suoraan ja poikkeamiin pystytään puuttumaan yhteisellä aivoriihellä nopeasti.

Marko aloitti työnsä Eskolan tehtaan laadunjohtamisessa viime syksynä, mutta tehdas, prosessit ja ihmiset ovat Markolle tuttuja jo pitkältä ajalta. Marko on työskennellyt Eskolan tehtaassa kesäntyöntekijänä, työntekijänä ja työnjohtajanakin jo parikymmentä vuotta.

”Siirtyminen laatuvastaavan rooliin oli itselle mieluisa haaste. Olen saanut vielä syvällisempää kokemusta tehtaan prosesseista, ja oppinut uutta. Toiminnan kehittymisen ja tehostumisen myötä tunnen tekeväni merkityksellistä työtä,” Marko kertoo.

Laatuportti laadun takeena

Tehtaalla on otettu käyttöön laatuportti, jonka jalostaminen eri työpisteille ja -vaiheisiin on edennyt syksyn mittaan vauhdikkaasti. Laatuportin käsite tarkoittaa sitä, että tehtaalla on erilaisia laadunseurantapisteitä tuotannossa. Kaikilla pisteillä on sama päämäärä, eli pysäyttää mahdollinen virhe ennen kun se kerkeää seuraavalle työpisteelle.

Laatuportteja on myös eri tyyppisillä työpisteillä, joista tärkeimpiin portteihin on luotu mittareita laadun onnistumisprosentin mittaamiseen. Seurantapisteiden onnistumiset ja haasteet helppo raportoida henkilöstölle raporttien kautta. Nykyisellään työpisteiltä saadaan ajantasaisesti raportit mahdollisista laatupoikkeamista ja jokainen työntekijä on valveutunut tarkastamaan tuotteet eri työvaiheissa. 

Tuotteet etenevät tuotannossa useamman laatutarkastuspisteen kautta. Jokainen ikkunan osa tarkastetaan useampaan kertaan. Laskennallisesti ikkunan tuotantoprosessissa on 14 laaduntarkastuspistettä. Mahdolliset poikkeamat hoidetaan jo tuotantoprosessin sisällä, jonka seurauksena ikkuna päätyy virheettömänä kokoonpanolinjalle. Poikkeamiin puututaan heti, ei vasta sitten, kun tuotteen pitäisi olla lähetyskunnossa. Ikkunoiden osalta Eskolassa on todella korkea onnistumisprosentti 98%. 

”Laadun jatkuva tarkkailu ja parantaminen heijastuu suoraan myös toimitusvarmuuteen. Kun poikkeamat korjataan ennen kokoonpanoa ja lähetystä pystymme suuremmalla todennäköisyydellä pitämään lähetysajoista ja asiakaslupauksestamme kiinni”, Marko summaa.

Viime kuukausien isoja onnistuminen Eskolan tuotannossa on ollut ovituotteiden onnistumisprosentin merkittävä parantuminen. Ovitehtaalla järjestettiin laatupäivä, jonka perusteella löydettiin yhdessä työntekijöiden kanssa tärkeitä korjauspisteitä ja juurisyitä poikkeamille. Laatupäivän perusteella tehtiin korjaavia toimenpiteitä prosessiin, jonka seurauksena onnistumisprosentti kasvoi ikkunatuotteen tasolle.

Haasteita prosessista löytyi mm. työtahdista. Prosessin ratanopeutta pienennettiin ja näin saatiin vapautettua aikaa poikkeamien korjaamiseen. Nopeuden säädöt otettiin samalla käyttöön kaikissa haastavimmissa tuotteissa, joka näkynyt suoraan parempana laatuna lopputuotteessa.  

”Maltti on valttia. Koskaan ei ole niin kiire, että kannattaisi tehdä sama työvaihe kaksi kertaa. Puuttuminen poikkeamiin prosessissa lisää myös henkilöstön turvallisuutta ja tyytyväisyyttä”, Marko muistuttaa.

Miten laatua voi jatkuvasti kehittää?

Laadun parantamiseen vaikuttaa ensisijaisesti laatukulttuuri. Eskolan yhteisö on aina suhtautunut asiakkaan toiveisiin suurella kunnianhimolla, eikä muutokset ja kehitys laadunvalvonnassa ole vaikuttanut suhtautumiseen poikkeavasti. Tärkeää on keskustelu ja perehdytys.

”Jokaisen täytyy sisäistää ja lunastaa ne vaatimukset, jotka asiakkaalle olemme antaneet. Kaikkien arvoketjun jäsenten on hyvä asettua aina loppukäyttäjän asemaan”, Marko tiivistää.

Laadusta keskustellaan myös kaikkien laatuvastaavien kanssa säännöllisesti. Uusi raportointijärjestelmä antaa ajantasaisesti päivittyvää tietoa siitä, missä poikkeamia syntyy, jotta niihin voidaan puuttua ja varmistaa prosessin toimivuus. Lähitulevaisuudessa laaduntarkkailuun otetaan käyttöön myös mobiilikuvausjärjestelmä.

”Laatua ei voi johtaa vain kerran kuukaudessa tai yksittäisissä mittauspisteissä. Laatujohtaminen on osa päivittäisjohtamista”, Marko kertoo.

Lisäksi laatuvastaavat käyvät jälkimarkkinoinnin kanssa säännöllisesti keskustelua, jotta asiakkaalla ilmeneviin ja syntyviin haasteisiin löydetään juurisyyt, jotka tuotannollisesti voitaisiin ratkaista.

Eskolassa tehdään myös kuukausittaisia laatuauditointeja, jotka edistävät laatukulttuurin kehittymistä.