PihlaPRO on vastuullisuutta kehittävä markkinajohtaja

PihlaPROn asiakkaat eli suuret rakennusliikkeet ovat haasteen edessä, kun rakentamisessa vaaditaan pienempää hiilijalanjälkeä. PihlaPRO, kuten koko Pihla Group, kehittää jatkuvasti vastuullisuuttaan ja emoyhtiö Inwidon Scope 3 -tavoitteiden myötä myös toimitusketjunsa toimintaa.

Pihla Groupin merkittävimmät toimitusketjut liittyvät suoraan raaka-aineisiin: lasiin, puuhun ja alumiiniin. Yhtiön hankinta- ja tuotekehitysjohtaja Miikka Linna sanoo, että vastuullisuus on tärkeimpiä asioita, joita hän työssään edistää. Hän vastaa Pihla Groupin ja sen tytäryhtiöiden hankinnoista kokonaisuudessaan.

Linna kertoo, että Pihla Groupilla käytetty puu on ollut useamman vuoden sataprosenttisesti PEFC- tai FSC-sertifioitua.

”Nyt EU:n ennallistamisasetus tulee vaikuttamaan meihinkin. Se ei ainakaan vähennä puun kustannuksia. En kuitenkaan näe metsien ennallistamista ongelmana, vaan se tukee meidän toimintaamme ja vastuullisuustavoitteidemme saavuttamista”, Linna mainitsee.

Ikkunan hiilijalanjäljen osalta tärkein raaka-aine on lasi. Sen valmistukseen tarvitaan maakaasua, jolla on suuret hiilidioksidipäästöt. Pihla Group on aloittanut vähähiilisen lasin käytön kesäkuussa 2024. Vähähiilinen lasi on osaksi kierrätettyä lasia, jonka valmistaminen edellyttää hyvin puhdasta jätelasia. Raaka-aineeksi sopivaa, vaatimukset täyttävää jätelasia on vielä tarjolla varsin rajoitetusti.

”Pohjoismaissa kierrätyksen tärkeys tiedostetaan hyvin, mutta muualla Euroopassa todellisuus voi olla aivan toinen. Monessakaan maassa ei kerätä jätelasia työmailta, mikä tuntuu meistä täällä oudolta”, Linna muistuttaa.

PihlaPROn ikkunoissa on tyypillisesti kolme lasikerrosta. Näistä uloin on jo vaihdettu tuotannossa kokonaan vähähiiliseksi, eli kierrätetyksi lasiksi, ja sillä on huomattava vaikutus tuotteen hiilijalanjälkeen. Tulevaisuudessa, kun vähähiilistä lasia on saatavilla enemmän, kaikissa ikkunalaseissa voi käyttää kierrätysmateriaalia. Laskelmien mukaan se pienentää koko Pihla Groupin hiilijalanjälkiä merkittävästi.

Toimittajilta pitää vaatia vastuullisuutta

Mutta kuinka kehittää vastuullisuutta Pihla Groupin kokoisen yhtiön toimitusketjuissa? Se ei ole aivan yksinkertaista. Yhtiön käyttämät tavarantoimittajat ovat EU:n alueelta, mutta toimitusketjut ulottuvat myös Euroopan ulkopuolelle.

Toimittajaneuvotteluissa vastuullisuus on Linnan mukaan määräävä tekijä. Lisäksi toimittajien valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota laatuun.

”Auditoimme toimittajiamme ISO9001-standardin mukaisesti. Auditointipohjassa on oma osionsa kestävälle kehitykselle. Vastuullisuusasioille on mietitty jopa omaa auditointipohjaa, koska se on toimittajavalinnan kriteereissä isossa roolissa. Meillä tulee olemaan selkeitä vaatimuksia yhteistyökumppaneillemme. On vielä paljon asioita, joissa toimittajien pitää parantaa, jotta me voimme saavuttaa tavoitteemme”, Linna linjaa. 

Hän muistuttaa, että joskus tähdätään liikkuvaan maaliin. Esimerkiksi EPD-ympäristöselosteiden vaatimukset muuttuvat yhä.

”Olemme alusta alkaen pitäneet tärkeänä, että EPD-ympäristöselosteet tehdään nykysäännösten mukaan. Meillä on kaikille päätuotteillemme tarkat tiedot siitä, kuinka iso kunkin tuotteen hiilijalanjälki on. Odotamme samaa toimittajiltamme”, Linna toteaa.

Moni suuryritys kertoo jo vaihtaneensa alihankkijoitaan vastuullisuusvaatimusten vuoksi. Linna kertoo, että Pihla Group on joutunut lopettamaan yhteistyön joidenkin toimittajien kanssa raaka-aineen heikon laadun vuoksi.

Suuri koko auttaa neuvotteluissa

Haasteista huolimatta Pihla Groupin etuna on suuri koko. Emoyhtiö Inwidon kautta voidaan neuvotella esimerkiksi huonosti saatavilla olevan vähähiilisen lasin toimittamisesta. Pienillä toimijoilla ei välttämättä ole resursseja kehittää kestävän kehityksen mukaisia toimintatapojaan Pihla Groupin tahtiin.

Linna korostaa, että suurena toimijana Pihla Groupilla on velvollisuus kehittää alan toimintaa kestävämpään suuntaan.

”Alalla käytetään pitkälti samoja toimittajia, esimerkiksi heloissa. Kun me vaadimme uusia toimintatapoja toimittajiltamme, ja niitä otetaan käyttöön, se muuttaa hiljalleen koko alaa”, Linna selittää.

Lisäksi PihlaPROn asiakkuudet ovat pitkäaikaisia ja mahdollistavat jatkuvan kehitysyhteistyön kohti vastuullisuustavoitteita.

Lain velvoitteet ja vaatimukset vastuullisuudessa sitovat niin Inwidoa, Pihla Groupia kuin PihlaPROn asiakkaitakin, suuria rakennusyhtiöitä. Rakennusten hiilijalanjäljen pienentäminen on pian osa rakennusmääräyksiä ja uudistuneessa rakennuslaissa määritellään raja-arvot esimerkiksi kerrostaloille.

”Me puhumme ikkunoista ja ovista, mutta rakennusliikkeiden pitää rakentaa kokonaisia kiinteistöjä ja ottaa vastuullisuusnäkökulmat huomioon. Rakennusliikkeet tarvitsevat vastuullisuuden kehittämisessä hyviä ratkaisuja ja asiantuntijakumppaneita. Me olemme sellainen. Olemme hyvä valinta yhteistyökumppaniksi tälläkin saralla,” Linna sanoo.

Emoyhtiö näyttää suunnan, Pihla Group keksii ratkaisut

Pihla Group ja sen mukana PihlaPRO noudattavat toimissaan Inwidon tavoitteita, jotka Science Based Targets Initiative on hyväksynyt. Lyhyen aikavälin tavoitteena on vähentää Scope 3 -päästöjä, eli toimitusketjuista ja muista yrityksen ulkopuolisista lähteistä aiheutuvia päästöjä 25 % vuoteen 2030 mennessä. Vertailukohtana pidetään vuotta 2022. Vuoteen 2050 mennessä toimitusketjun päästöistä pitäisi karsia 90 %.

”Inwido kertoo, mihin meidän pitää päästä tietyn ajan kuluessa. Sieltä emme saa kuitenkaan valmiita keinoja vastuullisuutemme edistämiseen. Tukea tulee kyllä hyvin ja on hauskaa huomata, että olemme Inwidon sisälläkin aika edistyksellisiä”, Linna sanoo.

Tuotteidensa osalta PihlaPRO on hyvin kartalla Scope 3 -päästöistä EPD-ympäristöselosteiden ansiosta. Kun katsotaan koko Pihla Groupia, sen omasta toiminnasta (Scope 1 ja 2) on helpompaa tunnistaa ja korjata epäkohtia kuin toimitusketjuista. Scope 3 -tasolle mentäessä päästöjen jäljittäminen muuttuu monimutkaiseksi.

”Haluamme ymmärtää toimitusketjujen päästöt. Jotta voidaan päästä vähennystavoitteisiin, on aloitettava selvittämällä, missä olemme nyt”, Linna kertoo.

”On kuitenkin tärkeää, että emme huku lukuihin. Tässä vaiheessa ei odoteta täydellisiä ratkaisuja, vaan tärkeintä on mennä eteenpäin ja kehittää omaa toimintaa. Kukaan ei tule sitä meille tekemään, emmekä voi odottaa muilta valmiita vastauksia”, hän lisää. 

Linna toteaa, että on yritysten vastuulla kääntää kelkka ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kustannukset on kuitenkin otettava huomioon. Vastuullisuus ei voi maksaa mitä tahansa.

”Vähähiilisillä ratkaisuilla saattaa usein olla kova hintalappu. Ne ovat vielä vähän erikoisjuttuja ja uusia tapoja toimia, joten se on luonnollista”, Linna sanoo.

”Sellaisiakin kysymyksiä tulee, miksi tätä tehdään, kun siitä tulee kustannuksia. Vastaan, että emmehän me itsemme takia tätä tee, vaan olemme sen velkaa tuleville sukupolville”, hän toteaa.

Teksti: Aino Soutsalmi