Henkilötarina
Terhi Tervo

Kannuksen tehtaan laatu- ja ympäristövastaavaa sekä työsuojelupäällikköä Terhi Tervoa kiinnostaa jatkuva opiskelu ja uuden oppiminen. Kestävän kehityksen ammattitutkinnon saanut Terhi kertoo opiskelun luovan uusia mahdollisuuksia.

Jatkuva opiskelu kiinnostaa ja tuo uusia mahdollisuuksia

Kannuksen tehtaan laatu- ja ympäristövastaava ja työsuojelupäällikkö Terhi Tervo on opiskellut lisää koko työuransa ajan. Kiinnostavimmaksi koulutukseksi hän mainitsee kestävän kehityksen erikoisammattitutkinnon.

Tervo tuli Pihla Groupille myynti- ja taloussihteeriksi helmikuussa 2007. Myyntisihteerinä hänellä oli omia asiakkuuksia. Työssä se tarkoitti, että hän syötti tilauksia, hinnoitteli, vahvisti tilaukset asiakkaalle ja laskutti. Työhön kuului myös taloushallintoa, muun muassa ostoreskontran hoitamista.

Vuoden 2011 äitiysvapaan jälkeen hän siirtyi hankintapuolelle ja myöhemmin häneltä kysyttiin, kiinnostaisivatko myös ympäristöasiat. Hän vastasi kyllä, ja alkoi opiskella alaa. Vuonna 2018 hän siirtyi kokopäiväisesti vastaamaan tehtaan laatu- ja ympäristöasioista.

Kestävän kehityksen erikoisammattitutkinnon Tervo suoritti Ylivieskassa. Koulutus on kaksivuotinen ja hän suoritti sen oppisopimuksella työnantajansa Pihla Groupin tehtävissä, ja teki myös näyttötutkintonsa Kannuksen tehtaalle.

Aikuisopiskelusta näkökulmia ja verkostoa

Alun perin Terhi Tervo on koulutukseltaan merkantti. Hän täydensi opintojaan ensin merkonomiksi ja sitten liiketalouden johtamisen tradenomiksi työn ohessa. Lisäksi hän on käynyt yrittäjäkursseja sekä muita erityiskoulutuksia matkan varrella.

–       Mietin taas opiskeluja, mutta on vaikea valita. Johtaminen kiinnostaisi, Tervo kertoo.

–       Aikuisopiskelu on mukavaa, ryhmässä tulee keskustelua toisella tavalla kuin nuorena, kun kaikilla on jo työkokemusta. Lisäopiskelu olisi tässä vaiheessa tiedonkeruuta ja verkostoitumista, ei aina niinkään uusiin tehtäviin hakeutumista.

Ympäristö- ja laatujärjestelmän vastaavan tehtävässä Tervo on muun muassa mukana sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa, päivittää lakirekisteriä, tarkastelee ympäristöohjelmia ja vetää johdon katselmukset.

Tervo toimii myös työsuojelupäällikkönä, vetää työsuojelu kokoukset, osallistuu kampanjoiden ja turvavarttien suunnitteluun ja on työterveyden yhteyshenkilö. Hänen toimenkuvaansa kuuluu myös johdon sihteerin tehtäviä.

–       Kaikkiin näihin toimenkuviin liittyy paljon raportointia. Teen esimerkiksi sustainability raportoinnit emoyhtiölle Ruotsiin Kannuksen osalta, Tervo mainitsee.

–       Ympäristöraportoinnin yhteydessä tulikin ajatus, että olisi hyvä, jos olisi ympäristöpuolen koulutus. Ylivieskassa juuri silloin käynnistynyt koulutus olikin yksi parhaista koulutuksista, joihin olen osallistunut.

Terhi on kotoisin Kannuksen naapurikunnasta Sievistä. Kannukseen hän muutti jo vuonna 1999 ja hän viihtyy paikkakunnalla, jossa on riittävät harrastusmahdollisuudet ja lasten elämä turvatumpaa. Hän harrastaa kuntosalia, lenkkeilyä ja uimista ja niihin löytyy hyvä tarjonta kotikulmilta. Tanssiharrastus vetää silloin tällöin Kokkolaan.

–       Täällä kaikki tuntevat toisensa ja se lisää turvallisuutta. Miinuksena on, että täältä puuttuvat helpot lisäopiskelun mahdollisuudet. Nuoretkin lähtevät pois opiskelun perässä. 

Tiimityöskentely on työn suola

Terhi Tervo pitää työnsä ihmisläheisyydestä. Hänestä on mukavaa auttaa työkavereita ja pystyä vastaamaan esimerkiksi tuotannon työntekijöiden kysymyksiin.

–       Olen tiimi-ihminen ja työssä pitää olla paljon ihmiskontakteja. Numerot eivät niinkään vedä puoleensa vaan kokonaisvaltainen kehittäminen ja maailman parantaminen pienellä tavalla. Yksilökin voi vaikuttaa ja pienistä puroista tulee iso joki, Tervo kuvailee.

–       Kestävä kehitys on niin monenlaista, ekologista, kulttuurista, taloudellista ja sosiaalista, kuten työhyvinvointi ja työtyytyväisyys. Työturvallisuus kiinnostaa, koska tehtaalla on paljon vaaranpaikkoja. Tätä työtä tehdään aina ihmisen puolesta, ja sen merkitys on valtava.

Tervo toivookin, että työturvallisuuteen kiinnitettäisiin yrityksissä entistä enemmän huomiota.

–       Riskikartoituksessa esiin tuleviin investointitarpeisiin pitää suhtautua vakavasti. Moni vaaran paikka on korjattavissa. 

Tervo kertoo, että kestävän kehityksen ajattelu ja käytäntö oli aluksi lähinnä tilastointia, mutta tilastoja ei purettu eikä jalkautettu konkreettisiksi teoiksi. Nykyään niiden avulla tehdään linjauksia ja päätöksiä ja tavoiteasetanta on selkeämpi.

–       Konkretia on nyt tullut mukaan ja yrityksissä tehdään paljon toimenpiteitä. Esimerkiksi nyt, kun sähkönhinta on korkea ja energiansäästölaki velvoittaa meitä keskisuurena yrityksenä, yrityksen johdolta on velvoittanut meidät säästämään sähköä. Säästävä ajattelu on aiemmin puuttunut ja sähköä on yleisesti ylikulutettu. Nyt asia koskettaa jo yksityistalouksiakin, puhumattakaan yrityksistä.