Asuntorakentamisella
Suomi nousuun
Pihla Groupin Minna Keräsen mielestä valtion pitäisi tukea voimakkaammin vaikeuksissa olevaa asuntorakentamista. Se vauhdittaisi koko maan talouskehitystä.
Teksti: Matti Välimäki
Rakentaminen on suhdanneherkkää: hyviä aikoja seuraavat huonot, ja sitten mennään taas lujaa. Nyt tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen. Alkamassa on kolmas perättäinen kurjien näkymien vuosi, erityisesti uudisrakentamisen osalta.
”Kaikissa pohjoismaissa on huonot ajat. Suomessa tilanne on selvästi heikompi kuin läntisissä naapureissamme, ehkä Ruotsia lukuun ottamatta. Keski-Euroopassa menee vähän paremmin”, Pihla Groupin teollisen myynnin liiketoimintajohtaja Minna Keränen kertoo.
Suomessa ja Ruotsissa uusien aloitettujen rakennuskohteiden määrä on pudonnut vuoden 2021 huipusta 60 prosenttia. Tanskassa vastaava prosenttiluku on 45, Norjassa 35 ja Euroopassa alle 25 prosenttia.
Pientalojen rakentamisessa sekä vanhojen asuntojen markkinoilla on näkyvissä lieviä vilkastumisen merkkejä. Uusien kerrostalokohteiden aloittaminen on kuitenkin hyvin harvinaista.
”Pientä elpymistä voidaan odottaa ehkä vuoden 2026 loppupuolella, ja alalla toivotaan, että tilanne olisi selvästi parempi viimeistään vuonna 2027.”
Taloudellisesti hyvä aika rakentaa
Rakentamisen lamaa selittää ennen kaikkea geopoliittinen tilanne, Keränen sanoo. Asuntokauppa ja rakentaminen reagoivat helposti epävarmoihin aikoihin.
Suomessa kuluttajien ratkaisuihin vaikuttaa myös huoli omasta taloudesta ja pelko työttömyydestä.
Tilanne on harmillinen, sillä toisaalta monet taloudelliset tekijät puhuvat rakentamisen puolesta:
”Asuntojen hinnat ovat laskeneet. Kuluttajien ostovoima on parantunut. Rakentamisen materiaalikulut ovat pienentyneet ja työvoimaa on hyvin saatavilla. Inflaatio on alhaalla. Korotkin ovat pudonneet aika ideaalille, noin kahden prosentin tasolle.”
Maailmalla esiintyvät konfliktit voivat olla pitkäkestoisia.
”Meidän on opittava toimimaan epävarmassa geopoliittisessa ympäristössä, mutta emme voi antaa sen estää meitä jatkamasta arkea ja elämää.”
Väestönkasvu lisää asuntototarvetta
Keräsen mukaan valtion pitäisi tukea asuntotuotantoa paljon nykyistä enemmän. Rakentaminen saisi myös koko maan talouteen vauhtia.
”Tähän asti valtio on tukenut asuntotuotantoa tasaisesti vuodesta toiseen, suurin piirtein yhtä paljon niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Vuoden 2026 alussa tuen määrä kuitenkin pienenee – juuri, kun sitä eniten kaivattaisiin.”
Markkinoilla on edelleen paljon asuntoja, jotka eivät käy nykytilanteessa kaupaksi. Asuntojen tarve ei ole kuitenkaan vähentynyt, päinvastoin, eivätkä tällä hetkellä vapaana olevat asunnot riitä tulevaisuudessa.
Kysyntää kasvattavat pidemmällä aikavälillä etenkin maahanmuutto sekä muuttoliike pieniltä paikkakunnilta kasvukeskuksiin.
”Jos asuntotuotantoon ei saada vauhtia, olemme pian tilanteessa, että Suomi ei voi vastaanottaa lisää ihmisiä emmekä saa maan kipeästi tarvitsemaa työvoimaa.”
VTT on arvioinut, että väestönkasvun takia Suomeen tarvittaisiin vuosittain noin 32 000–35 000 uutta asuntoa. Vuonna 2025 asuntoja valmistuu arviolta 17 000–18 000 kappaletta.
Kaavoitus sujuvaksi ja tukea korjausrakentamiseen
Keräsellä on toiveita myös kunnille:
”Kunnilla pitäisi olla asuntorakentamiseen enemmän tonttivarantoa – ja järkevään hintaan. Myös kaavoitus pitäisi saada sujuvammaksi ja läpimenoajat nopeammiksi.”
Uuden rakennuslain rakennuslupien käsittelyaikatakuu astuu voimaan 1.1.2026. Sen mukaan päätös rakentamisluvasta on tehtävä pääsääntöisesti kolmen kuukauden sisällä hakemuksen ja liitteiden kuntoon saattamisesta. Tämä on Keräsen mielestä selkeä parannus, mikäli siinä pysytään.
Hän toivoo valtiolta tukea myös korjausrakentamiselle. Suomessa on arvioitu, että rakennuskannan korjausvelan suuruus on jo vähintään 30 miljardia.
”Ilman mittavaa korjausrakentamista ja rakennusten energiatehokkuuden parantamista Suomi ei pääse esimerkiksi vihreän siirtymän tavoitteisiinsa.”
Hyvä näkyviin ja Suomi nousuun yhdessä
Epävarmat ajat ovat luoneet markkinoille henkisen lukon. Miten kuluttajien luottamus talouteen palautetaan, niin että he uskaltavat investoida uuteen asuntoon?
”Media on tässä avainasemassa. Uutisissa tuodaan nyt esille paljon ikäviä asioita. Olisi hyvä, että mediassa näkyisi myös kaikki se, mikä on hyvin ja mikä antaa toivoa”, Keränen sanoo.
Hän toivoo, että rakennusteollisuuden asiantuntijat kertoisivat entistä aktiivisemmin rakentamisen ja asuntomarkkinoiden faktoista ja eri ratkaisujen vaikutuksista.
”Asuntorakentaminen auttaa koko Suomen nousuun. Mutta tämä ei tapahdu pelkästään omaperusteisella rakentamisella, vaan valtiovallan on tuettava asuntorakentamista voimakkaammin.”
