Pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta: Pihla Group on Suomen paras teollisuusalan työpaikka
Vasta kun perusasiat ovat kunnossa, voidaan alkaa rakentaa vahvaa yrityskulttuuria, toteaa Pihla Groupin HR Business Partner Henna Paananen. Lue, miten Pihla Groupista rakennettiin Suomen paras valmistavan teollisuuden työpaikka.
Pihla Group on osallistunut Great Place to Work -tutkimukseen jo yli kymmenen vuoden ajan, ja tulokset ovat kehittyneet nousujohteisesti. Vuonna 2025 saavutettiin kaikkien aikojen paras tulos: 82 prosenttia. Tulokset olivat niin vahvat, että Great Place to Work rohkaisi yhtiötä osallistumaan myös Suomen Parhaat Työpaikat -listaukseen.
Heti ensi yrittämällä Pihla Group sijoittui Suomen Parhaat Työpaikat -listauksessa toiseksi suuryritysten sarjassa. Merkittävää on, että yhtiö oli kymmenen parhaan joukossa ainoa valmistavan teollisuuden edustaja.
”Tämä on merkittävä tunnustus, etenkin kun olimme ensimmäistä kertaa kilpailussa mukana. Meillä ei ollut vertailudataa siitä, miten verrokkiyritykset toimivat tai mitä GPTW rankingissa arvottaa”, sanoo Pihla Groupin HR Business Partner Henna Paananen.
Great Place to Workin määritelmän mukaan hyvä työpaikka on sellainen, jossa työntekijät luottavat organisaationsa johtoon, ovat ylpeitä siitä, mitä tekevät ja nauttivat työskentelystä kollegoidensa kanssa. Suomen parhaat työpaikat -lista perustuu henkilöstötutkimuksissa
mitattuun työntekijäkokemukseen ja laadulliseen kulttuuriauditointiin.
Teollisuusympäristössä hyvän kulttuurin rakentaminen vaatii paljon
Sijoitus on erityisen merkittävä, koska Pihla Groupin henkilöstöjakauma on perinteisen teollisuusyrityksen mukainen: suurin osa henkilöstöstä työskentelee tehtailla, jossa työtä saatetaan parhaimmillaan tehdä kolmessa vuorossa, ja se voi olla fyysisesti kuormittavaa. Tuotantoa tehdään useammassa eri laitoksessa eri puolilla Suomea.
”Tällaisessa ympäristössä hyvän kulttuurin ja hyvän työympäristön rakentaminen voi olla haastavampaa kuin vaikkapa puhtaassa asiantuntijaorganisaatiossa”, Paananen huomauttaa.
Erityinen haaste on hajautunut organisaatio: esimerkiksi projektipäälliköt voivat sijaita eri puolilla Suomea, eri toimipisteissä kuin oma esihenkilö. Yhteisön ylläpitäminen sekä työhyvinvoinnin ja kulttuurin rakentaminen vaativat tällöin rakenteita, säännöllistä yhteydenpitoa ja esihenkilöiltä aikaa ja energiaa.
”Yhteisö muodostuu ihmisistä, eikä mitään kulttuuria synny, jos ihmiset eivät eivät ole yhteydessä toisiinsa”, Paananen sanoo.
Ihmiset muodostavat kulttuurin
Miten Pihla Group sitten on onnistunut luomaan hyvän kulttuurin ja pitämään tekijät tyytyväisinä?
Paanasen mukaan hyvä työpaikka ei synny yksittäisistä toimenpiteistä, vaan pitkäjänteisestä ja johdonmukaisesta kulttuurityöstä.
Henkilöstötutkimuksissa on vuosi toisensa jälkeen noussut esiin sama teema, jossa jokaisella yhtiön ihmisellä on keskeinen rooli: toimipisteissä on hyvä henki, matala kynnys puhua asioista ja aito yhteisöllisyys.
– Erityismaininnan ansaitsee Kannuksen tehdas, joka on yhtiössä tunnettu ”Eskolan hengestään”, Henna Paananen sanoo. Eskolan kylässä sijaitsevassa tuotantolaitoksessa valmistetaan Pihla PROn ikkunat ja ovet rakennusteollisuuden tarpeisiin.
Eskolan henki on vahvaa, omintakeista yhteisöllisyyttä, joka syntyy pienestä paikkakunnasta ja vuonna 1939 perustetun tehtaan pitkistä perinteistä. Monien nykyisten pitkän linjan tekijöiden työura on alkanut siellä kesätyöntekijänä, toiset työskentelevät tehtaalla jo toisessa tai jopa kolmannessa polvessa.
Turvallisuus on yhteinen asia
Teollisuusalan työpaikassa työturvallisuus on tietysti elimellinen ja tärkeä edellytys työhyvinvoinnille. Pihla Groupissa työturvallisuus on systemaattinen prosessi, ei vain vaatimustenmukaisuuskysymys.
Turvallisuushavaintoja tehdään jatkuvasti, ja henkilöstö tekee myös aloitteita turvallisempien toimintatapojen kehittämiseksi. Jokaisesta työtapaturmasta tiedotetaan koko organisaatiolle ja siitä tehdään syy-seurausanalyysi.
Konkreettisin esimerkki turvallisuuskulttuurin rakentamisesta löytyy Kannuksen tehtaalta, johon on rakennettu erityiset koulutuskäyttöön tarkoitetut turvallisuushuoneet. Niissä jokainen uusi ja nykyinenkin työntekijä käy läpi käytännön turvallisuuspisteet: henkilösuojainten käytön, liikkumisen tuotannossa, ensiapuharjoituksia ja toimialakohtaisia tilanteita.
Kannus on ollut tässä edelläkävijä: vastaavaa mallia suunnitellaan nyt myös muille Pihla Groupin tehtaille.
Suurikin organisaatio voi olla matala ja välitön
”Missä tahansa hyvä työpaikka muodostuu siitä, että perusasiat ovat kunnossa. Tiedät vastuusi, odotuksesi ja sen, miten voit onnistua. Olemme onnistuneet luomaan tämän hyvän perustan. Sen päälle on ollut helppo lähteä rakentamaan kulttuuria”, Paananen summaa.
Avainasemassa on kommunikaatio työntekijöiden ja esihenkilöstön välillä. Palautetta kysytään ja uskalletaan antaa, eikä sitä jätetä pöytälaatikkoon: kehitysehdotukset otetaan käyttöön ja jatkuvaa parannustyötä tehdään yhdessä.
Pihla Groupin organisaatio on suhteellisen matala: ensimmäisen tason esihenkilön ja johdon välillä ei ole useita kerroksia, ja monesti oma lähiesihenkilö saattaa olla jo johtoryhmätasolla. Tämä tekee päätöksenteosta nopeaa ja vuorovaikutuksesta aitoa.
”Esihenkilöille kuuluu iso kiitos työyhteisön ja -hyvinvoinnin kehittämisestä. On ilo ja kunnia tehdä töitä sellaisten esihenkilöiden kanssa, jotka mielellään tekevät kehitystyötä, ovat aktiivisia ja sparraavat: mikä on seuraava kehityssuunta?”
